Kartta - Hyvinkään rautatieasema (Hyvinge)

Hyvinkään rautatieasema on rautatieasema Helsinki–Riihimäki-radan varrella Hyvinkäällä. Asema on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista, sijaiten melko tarkkaan radan puolivälissä. Se rakennettiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatimien Riihimäen aseman piirustusten mukaan. Asemalla sijaitsi myös postitoimisto, kunnes sen eteläpuolelle valmistui erillinen postitalo vuonna 1907. Asemalla pysähtyvät pääradan lähijunat R, D ja T. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 4. Ohittavat kaukojunat käyttävät raiteita 2 ja 3, joilla ei ole laituria. Raide 5 ei ole käytössä. Hyvinkäältä on yhteys Helsinkiin, Karjaalle ja Riihimäen kautta Tampereelle sekä Lahteen ja Kouvolaan. VR Hyvinkään konepaja sijaitsee pari kilometriä asemalta pohjoiseen. Aseman tuntumassa sijaitsee myös Suomen Rautatiemuseo entisellä Hanko–Hyvinkää-radan Hyvinkään aseman alueella, minkä lisäksi rautatieasema toimii Hyvinkään kaupunkiliikenteen keskeisenä risteyspaikkana ja kaikkien paikallisbussilinjojen lähtöpaikkana.

Alkuperäisistä pääradan asemista Järvenpään ja Hyvinkään asemat ovat ainoat, jotka ovat yhä alkuperäisessä käytössään. Hyvinkään rautatieasemat ovat myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Lähellä rautatieasemaa sijaitsi vuonna 1911 avatun yksityisen Hyvinkää-Karkkila-radan Hyvinkään-asema, joka purettiin radan lakkauttamisen jälkeen 1960-luvun lopulla.

Hyvinkään asema on Helsinki–Riihimäki-rataosan korkeimmalla sijaitseva rautatieliikennepaikka (111 metriä merenpinnan yläpuolella).

Kun Helsingin–Hämeenlinnan radan rakennustyöt alkoivat tulevan Hyvinkään seudulla vuonna 1857, radan varsi oli asumatonta Nurmijärven pitäjään kuuluneen Hyvinkäänkylän takamaata. Alueella kulkivat ainoastaan maantie Helsingistä Hausjärven kautta Hämeenlinnaan ja siitä haarautunut Vaiveron kylätie. Ensimmäiset radan rakentajien asumukset ja sairaala sijoitettiinkin Vaiveron kylän taloihin, muutaman kilometrin päähän nykyiseltä asemalta luoteeseen. Rakennustöiden edetessä nykyisen aseman seudulle pystytettiin rakentajien asumuksia ja vankisiirtola, koska työssä oli mukana myös vankeja. Vuoteen 1861 saakka toiminnassa ollut vankisiirtola sijaitsi nykyisen asema-alueen pysäköintialueen pohjoispuolella.

Rautatietä suunniteltaessa 1850-luvulla sijoitettiin ensimmäiset rautatieasemat 20 kilometrin välein veden ja polttoaineen täydennystarpeen vuoksi. Tikkurilan ja Järvenpään jälkeen kolmas väliasema oli alkujaan tarkoitus sijoittaa Palojoelle eli Palopuroon, mutta vuonna 1859 aseman paikaksi päätettiin rautatien ja maantien risteys Hyvinkäänkylässä. Paikalla sijaitsi radanrakentajien muodostama yhdyskunta ja siellä tehtiin suuria maansiirtotöitä ratalinjan puhkaisemiseksi Salpausselän läpi. Osaltaan aseman sijaintiin lienee vaikuttanut Erkylän kartanon omistaja Johan Reinhold Munck, joka pyrki laajentamaan metsätaloustuotteidensa markkinointia. Silloinen Nurmijärven ja Hausjärven sekä Uudenmaan ja Hämeen läänien raja kulki aivan Hyvinkään rautatieaseman koillispuolitse.

Hyvinkään asemanseutu hiljeni nopeasti rautatieaseman valmistuttua vuonna 1862. Rakentajien muutettua pois jäivät monet alueelle rakennetut talot tyhjilleen, ja niitä siirrettiin mm. Tikkurilaan, Ryttylään ja Hämeenlinnaan. Kuitenkin Hyvinkäänkylässä sijainnut kestikievari siirrettiin aseman lähistölle, jotta junalla saapuvien oli helpompi saada kyyti asemalta eteenpäin. Pienessä asemakylässä rautatieasema oli ainoa julkinen rakennus, jossa järjestettiin myös juhlatilaisuudet ja jumalanpalvelukset. Kylään saatiin kauppa vuonna 1866, mutta rukoushuone sinne rakennettiin vasta vuonna 1896.

Hiljaiselo ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä vuonna 1871 paikkakunnalle saapuivat Hangon radan rakentajat. Yksityisen radan rakentajat olivat huomattavasti kansainvälisempää joukkoa kuin valtion rautatien rakentajat olivat olleet. Koska Hangon rata oli yksityinen, se sai oman asemansa kuusipaikkaisine veturitalleineen. Näin Hyvinkäälle syntyi kaksi erillistä rautatieasemaa omine päälliköineen ja muine henkilökuntineen. Vuonna 1874 pääradan aseman tuntumaan perustettiin valtionrautateiden taimisto, koska metsäisille seuduille rakennettujen asemien ympärille tehtiin puistikoita. Taimiston sijoittamiseen hiekkaiselle Salpausselälle on epäilty Hyvinkäälle muuttaneen rautateiden johtajan Georg Strömbergin näkemyksiä. Hangon rata siirtyi valtiolle kuitenkin jo vuonna 1875.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Hyvinkään asemakylän elämä vilkastui toisaalta teollistumisen, toisaalta siirtolaisuuden ansiosta. Suomesta Amerikkaan matkanneet siirtolaiset kulkivat junalla Hankoon, josta lähti ympärivuotinen laivayhteys Britanniaan. Pohjanmaalta tulleet matkaajat yöpyivät Seinäjoella ja Hyvinkäällä, joihin oli rakennettu erityiset siirtolaismajatalot. Osa siirtolaisista joutui odottamaan Hyvinkäällä, koska Hangon majapaikat olivat siirtolaisuuden huippuvuosina niin täynnä, ettei tilaa uusille lähtijöille aina ollut. Hyvinkäällä toimi laivayhtiöiden asiamiehiä, jotka kaupittelivat matkaajille laivalippuja.

Ensimmäinen teollisuuslaitos Hyvinkään rautatieaseman seudulle saatiin vuonna 1895, kun aseman kaakkoispuolelle, silloin vielä Hausjärven alueelle perustettiin villatehdas. Sen myötä asemakylä alkoi laajentua myös idän suuntaan lääninrajan molemmin puolin. Nurmijärven kunnan koillisosasta ja Hausjärven kunnan lounaisosasta muodostettiin vuonna 1918 uusi Hyvinkään kunta, jolloin lääninraja siirtyi pohjoisemmaksi. Samalla asemakylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Asemakylästä oli kuitenkin muodostunut niin merkittävä asutus- ja teollisuuskeskus, että se erotettiin maalaiskunnasta omaksi kauppalakseen vuonna 1926. Hyvinkää muuttui kaupungiksi yhtenä ensimmäisistä ns. uusista kaupungeista vuoden 1960 alussa ja Hyvinkään maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1969 alussa.